Tekoäly (Artificial Intelligence, AI) on tietojenkäsittelyn osa-alue, joka keskittyy luomaan tietokoneohjelmia ja järjestelmiä, jotka kykenevät suorittamaan tehtäviä, jotka yleensä vaativat inhimillistä älykkyyttä. Tekoälyjärjestelmiä suunnitellaan ja koulutetaan suorittamaan monenlaisia tehtäviä, kuten tietojen analysointi, päätöksenteko, ongelmanratkaisu, puheentunnistus, kuvantunnistus ja kielentunnistus.
Tehtävistä riippuen tekoälyjärjestelmät voivat käyttää erilaisia menetelmiä ja tekniikoita. Näitä ovat esimerkiksi koneoppiminen, syväoppiminen, neuroverkot ja luonnollisen kielen käsittely.
Tekoäly voidaan jakaa kahteen pääluokkaan:
- Heikko tekoäly (tai kapea tekoäly): Nämä järjestelmät on suunniteltu suorittamaan tiettyjä rajattuja tehtäviä ilman yleistä älykkyyttä tai tietoisuutta. Esimerkkejä ovat virtuaaliavustajat, kuten Apple Siri ja Amazon Alexa, jotka voivat suorittaa puheentunnistusta ja vastata tiettyihin komentoihin.
- Vahva tekoäly (tai yleinen tekoäly): Tavoitteena on luoda järjestelmiä, jotka voivat suorittaa laajan valikoiman tehtäviä ja osoittaa ihmisen kaltaista yleistä älykkyyttä. Tällaiset järjestelmät kykenisivät oppimaan uusia tehtäviä ja sopeutumaan monenlaisiin tilanteisiin. Vahva tekoäly on vielä teoreettinen tavoite eikä sitä ole saavutettu tällä hetkellä.
Tekoälyä käytetään monilla eri aloilla, mm. terveydenhuolto, autoteollisuus, finanssipalvelut, teollisuusautomaatio, koulutus ja peliteollisuus. Se tarjoaa muun muassa mahdollisuuden kasvattaa yritysten ja teollisuuden tehokkuutta sekä auttaa uusien innovaatioiden kehittämisessä. Samalla kuitenkin tekoälyn kehitys herättää paljon yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä, kuten tietosuoja, työpaikkojen muutokset ja tekoälyn vastuullinen käyttö.